Friddjasátneohcan

Álggat ohcama nu ahte čálát ohcansániid ohcangieddái. Ohcan noahku ohcansánát ja fállá dutnje molssaeavttuid, go čálát ohcanbilkii ovdamearkka dihte girjji nama. Ná sáhtát gávdnat iežat ohcama njuolga.

Juos earuhat ohcansániid gaskačaskimiin, oaččut ohcanbohtosiid, main leat mielde visot iežat čállin sánit. Sáhtát maid ohcat AND-operáhtora ohcansániid gaskkas.

Ovdamearkka dihte:

Jansson Tove

lea seamma ohcan go

Jansson AND Tove

Ovdaráddjen

Ohcangietti fálus sáhtát ráddjet ohcama bajilčállosa, dahkki dehe fáttá vuođul.

Ohcanboađussiiddus sáhtát ráddjet ohcanbohtosiid lasi ovdamearkka dihte geavahanrivttiid, materiála sisdoallotiippa dehe gárvánanjagi mielde.

Ovdamearkkat ohcancealkagiin

Friddjasátneohcan ohcá materiála, mii laktása sihkkelii:

sihkkel

Go čálát ohcansáni suhppenmearkkaid sisa, de oaččut dárkkit ohcanbohtosa. Oaččut boađusin materiálaid, main gávdno sátni “sihkkel”:

"sihkkel"

Bija ohcansániid aisttonmearkkaid sisa, juos ozat materiála máŋggain sániin, mat gullet seamma ollisvuhtii. Ná ohcan ii dulko sániid sierranassan:

"Helssega universiteahtta"

Juos geavahat OR-operáhtora, oaččut ohcanbohtosa, mas gávdno aŋkke okta du geavahan ohcansániin. Ovdamearkaohcamiin oaččut ohcanbohtosiid, mat laktásit dálonguvlui dehe eanandáluide:

dálonguovlu OR eanandállu

Go ozat dahkki namain, čále vuohččan goarggu (sohkanama) ja bija ohcansáni aisttonmearkkaide:

"Kivi Aleksis"

Ohcanbohtosiid ráddjen

Ohcanboađussiidu čájeha bajimussan bohtosiid, mat heivejit ohcamii buoremusat (aiddolašvuohta, relevánsa). Ohcanbohtosiid ortnega sáhttá earáhuhttit maid ovdamearkka dihte boarrásepmosis ođđasepmosii gárvánanjagi dehe almmustuhttináigemuttu mielde. Sáhtát čájehit ohcanbohtosiid eará vugiid mielde:

• Dieđut ja govat, goas oainnát oktanaga govaid ja materiálaid dieđuid
• Govvagalleriija, goas oainnát govaid stuoribun ja unnit dieđuid
• Deahtistuvvon listu, goas oainnát eanet dárkkit dieđuid ja govat leat čihkkojuvvon

Ráddje ohcama -fállu

Ohcanboađussiiddu gurut ravddas gávnnat Ráddje ohcama -fálu, mas gávnnat máŋggaid ráddjenvejolašvuođaid iežat ohcamii.

Fierpmis oažžunsajis: ráddje bohtosiid materiálii, masa lea beassan Finna bakte.

Lobálaš geavahanvuogit: doaibmá materiálaiguin, mat leat fierpmis oažžunsajis. Oahpásnuva materiálaid olis ovdanbuktojuvvon geavahanriektedieđuide. Materiálaid geavaheaddjis lea ovddasvástádus dahkkivuoigatvuođaid ja priváhtaeallima suoji gudnejahttimis. Gáldu ja dahkki galget namuhuvvot, juos ráddjenmolssaeaktu lea juoga eará go friddja atnu.

Dárkilut dieđut geavahanvuoigatvuođaid merkejumiin gávdnojit materiálaid geavahanvuoigatvuođat --rávasiiddus. Materiálaid geavaheaddjis lea ovddasvástádus dahkkivuoigatvuođaid ja priváhtavuođasuoji gudnejahttimis.

Materiálatiipa: doallá sisttis sierralágán molssaeavttuid dan mielde, man tiipasaš materiála lea oažžunsajis, ovdamearkka dihte govat, diŋggat, girjjit jne.

Dahkki: gii materiála lea buvttadan dehe gii rivttiid ráđđe

Fáddá: gárvves fáttát álkidahttit ohcama ráddjema

Guovlu: man guovllus materiála lea

Gárvánanjahki: gárvánanjagis sáhttá meroštallojuvvot man áigegaskka materiála čájehuvvo, ovdamearkka dihte 1920-1980-logut. Bielkka čuolddat čájehit, man áiggis materiála lea fállun. Lagat dehe gáidat linnjáoidnosa + ja – boaluiguin. Lihkat linnjás njuollaboaluiguin. Ollesruvtu-boallu čájeha linnjá govddibun. Vállje linnjás iežat háliidan jagiid juogo nu ahte čálát dehe sáhpániin geasát áigelinnjás. Coahkkal Beaivát..

• Visot bohtosat
• Bohtosat, mat gullet ollásit áigegaskii
• Ráddje ohcanbohtosiid almmustuhttinjagi ja duddjonjagi mielde.

Fáttá áigi: fállá gárvves vuođđaloguid ja logijagiid. Ohcan vállje dihto ollisvuođaid ja gokčá eará molssaeavttuid eret. Ovdamearkka dihte 1930-lohku ii sirre jagi 1933 bohtosiid, muhto ohcá dieđuid, mat leat merkejuvvon namalassii 1930-lohkui.

Giella: čájeha, man gielalaš materiála ohcanbohtosii gullet.

Gullá publikašuvdnii: ilmmuha ovdamearkka dihte bláđi nama, juos ohcanbohtosis leat artihkkalat.

Doaibmasuorgi: organisašuvnna tiipa, ovdamearkka dihte musea, arkiiva dehe girjerádju.

Organisašuvdna:čájeha visot arkiivvaid, girjerájuid ja museaid, maid materiálaid ohcanbohtosii gullet.

Ođas Finnas: čájeha, mii materiálaid Finnai lea maŋemus lasihuvvon.

Go leat dahkan ráddjemiid

Finna seailluha du dahkan ráddjemiid ja čájeha daid ohcangietti vulobealde. Ovttaskas ráddjema sáhtát sihkkut nu ahte coahkkalat gažaldatvuloš ráddjema sihkkunboalu: . Visot ráddjemiid sáhtát sihkkut ohcanbielkka vuolde go coahkkalat Sihko ráddjemiid -boalu ja dagat ođđa ohcama.

Ohcama furken

Čálihuvvan geavaheaddjin sáhtát furket iežat ohcama ohcanboađussiiddu vuolleoasi Furke ohcama -boaluin. Gávnnat ohcamiid go válljet Iežas kontu → Furkejuvvon ohcamat. Furkejuvvon ohcamii sáhtát bidja ođasvuođa fávtta, mii ilmmuha dutnje šleađgaboasttain ođđa materiálain ohcama mielde.

Ohcansániid ovttastahttin

Finna ohcan doaibmá Boole ohcanoperáhtoriiguin, main dábálaččamusat leat AND, OR ja NOT. Fuomášupmi! Ohcanoperáhtorat fertejit čállojuvvot STUORA BUSTÁVAIGUIN ohcansániid gaskii.

Juos geavahat ohcangihpus guovtti dehe eanet operáhtoriid, ane ruođuid ( ) ohcansániid gaskkas. Ovdamearkka dihte:

biebmodoallu AND (diehtta OR eallinvuohki)

AND

AND-operáhtora geavahettiin ožžojuvvo ohcanboađus, mas gávdnojit visot ohcangietti ohcansánit. Juos čálát ohcangieddái máŋggaid ohcantearpmaid nu ahte earuhat daid gaskačaskimiin, gaskačaskin doaibmá dego AND-operáhtor.

Ovdamearkka dihte čuovvovaš guokte ohcansáni buvttadit seamma bohtosa:

Karisto Seppälä

ja

Karisto AND Seppälä

OR

OR-operáhtor viiddida ohcanbohtosa. Boađusin oaččut dakkár materiála, mas lea aŋkke muhtin du atnin ohcansániin. Juos vaikko ozat persovdnahistorjjás girjjálašvuođa, hábme ohcangihpu:

persovdnahistorjá OR biografiija

dehe diehtu Krim soađis:

"Nuortaeatnanlaš soahti" OR "Ålándda soahti" OR "Krim soahti"

NOT

NOT-operáhtor gokčá ohcanbohtosiin eret ávdnasiid, main gávdno NOT-operáhtora čuovvu ohcansáni. Juos vaikko ozat dieđu surrealismmas, muhto it háliit materiálaid, mat gieđahallet fáttá govvadáidaga orientašuvdnan:

surrealisma NOT (govvadáidda OR málendáidda)

Fuom! NOT-operáhtor ii sáhte adnojuvvot ovtta ohcansáni ohcamiin. Ovdamearkka dihte čuovvovaš ohcan ii buvtte ollenge bohtosiid:

NOT surrealisma

Ohcanoperáhtorat + ja !-

Dábálaččamus Boole ohcanoperáhtoriid (AND,OR,NOT) lassin Finnas leat anus ohcanoperáhtorat + ja !-.

+

Mearkkain + dovddahuvvo gáibádus das, ahte ohcansátni ferte gávdnot juohke ohcanbohtosis.

Ovdamearkkas ohccojuvvo materiála, mas gávdno evttoheamit economics, ja mas sáhttá dasa lassin gávdnot Keynes:

+economics Keynes

!-

Mearkaoktiibijuin !- ohcanbohtosiin sáhttet sihkkojuvvot materiálat, main lea ohcamis !-mearka čuovvu ohcansátni

Ovdamearkkas ohccojuvvo materiála, mas lea tearbma economics, muhto ii tearbma Keynes:

economics !-Keynes

Fuomášupmi! Mearkaoktiibidju !- ii sáhte adnojuvvot ovtta ohcansáni ohcamiin.

Ovdamearkka dihte čuovvovaš ohcanboađus ii buvtte ollenge bohtosiid:

!-economics

Juos ozat materiála, mii álgá čuorvvasmearkkain, čuorvvasmearka sáhttá váldojuvvot mielde ohcamii anekeahttá njakčecázu (\).

Ohcansáni botken dehe bustáva buhtten jokermearkkain

Ohcansátni sáhttá botkejuvvot dehe ovttaskas mearka lea vejolaš buhttejuvvot jokermearkkain * ja ?. Ná lea vejolaš oažžut viiddit ohcanbohtosiid. Jokermearkkat eai sáhte adnojuvvot ohcansáni vuosttaš mearkan.

Fuomášupmi! Suomagielalaš ohcansániid buohta jokermearkkaid atnu ii leat vealtameahttun, daningo Finna váldá vuhtii automáhtalaččat sierralágán sátnegehčosiid, mat bohtet ohcansániid sojaheamis.

*

Mearka * buhtte ovtta dehe eanet mearkka ohcansánis.

Sáhtát botket ohcansáni loahpas nástemearkkain. Ovdamearkka dihte tearpmat competition, competitions, competitor ja competitiveness sáhttet ohccojuvvot ohcansániin:

competit*

Sáhtát geavahit nástemearkka maid ohcansáni gaskkas buhttet ovtta dehe eanet mearkka. Ovdamearkka dihte tearpmat color ja colour sáhttet ohccojuvvot ohcansániin:

colo*r

?

Jokermearka ? buhtte ovtta mearkka ohcansánis, mii dahká vejolažžan eanet sátnehámiid.

Ovdamearkka dihte tearpmat woman ja women sáhttet ohccojuvvot ovttain ohcansániin:

wom?n

Frásaohcan

Frásaohcama gánnáha geavahit, juos háliidat ohcanbohtosii dušše dihto sáni dehe materiálaid, mat gullet sátnelihttui. Frásaohcan dahkkojuvvo nu ahte ohcansánit čállojuvvojit aisttonmearkkaid sisa.

Ovdamearkkas ohccojuvvojit materiálat, main lea sátnelihttu Helssega universiteahtta, iige ovdamearkka dihte Helssega gávpot:

”Helssega universiteahtta”

Frásaohcan doaibmá maid ovttaskas ohcansáni buohta, goas ohcan čuohcá dušše addojuvvon ohcansátnái ja dan sojahanhápmái.

Ovdamearkkas ohccojuvvo materiála ohcansániin dávval aisttonmearkkaid siste, ohcanboađus gokčá eret ovdamearkka dihte sániid čáhppesdávval, vilgesdávval ja dávvalat:

"dávval"

ISBN/ISSN -ohcan

Juos háliidat ohcat girjji ISBN-nummáriin, čále nummárráiddu juogo gaskacázuiguin dehe dan haga. Juohke girjjis lea iežas ISBN-nummár, man mielde girjji lea álki dovdát. Gávnnat ISBN-dovddaldaga dávjá girjji duohken.

978-951-31-6583-3

dehe

9789513165833

Oza áigečállaga dehe ráiddu ISSN-nummáriin:

0782-8195

dehe

07828195

Aiddostahtton ohcamis sáhtát čuozihit ohcama ISBN/ISSN-gieddái.

Fuomášupmi! Sáhtát aiddostahttit iežat ohcama bohtosiid ohcanboađussiiddu Ráddje ohcama -filtariin.

Diehtoohcama loahppagieđahallan

Geađas ohcan

Geađas ohcan ohcá maid dakkár bohtosiid, main lea namuhuvvon ohcansáni láhkásaš sátni.

Merke ohcanoperáhtora ~ sáni maŋemus mearkan, juos háliidat dahkat geađas ohcama. Sáhtát geavahit operáhtora dušše ovtta sáni ohcamiin.

Ovdamearkkas ohccojuvvo materiála geađas ohcamiin ohcansátnái roam. Geađas ohcamiin ohcan gávdná ovdamearkka dihte tearpmaid foam ja roams:

roam~

Gaskaohcan

Gaskaohcamiin ožžojuvvojit bohtosat, main ohcansánit leat lahkalaga, muhto dat eai dárbbaš leat vealttakeahttá maŋŋálaga.

Merke ohcanoperáhtora ~ maŋemus mearkan ohcamii, mas leat máŋga sáni. Merke operáhtora maŋŋel nummára. Dát nummár muitala, man galli sáni geahčen ohcansánit sáhttet leat nuppiineaset.

Ovdamearkkas ohccojuvvojit ohcansániiguin economics ja keynes, mat sáhttet leat eanemusat 10 sáni geahčen nuppiineaset:

"economics Keynes"~10

Árvogaskaohcamat

Árvogaskaohcamat dahkkojuvvojit nu ahte adnojuvvojit juogo bárroruođut { } dehe roahkkeruođut [ ]. Bárroruođut váldet vuhtii dušše árvvuid, mat leat du čállin sániid gaskkas. Ohcamii eai gula du čállin sánit.

Ovdamearkkas ohccojuvvo tearbma, mii álgá bustávain B dehe C:

{A TO D}

Ovdamearkkas ohccojuvvojit árvvut 1920-1950:

[1920 TO 1950]

Fuomáš, ahte sátni TO árvvuid gaskkas čállojuvvo STUORA BUSTÁVAIGUIN.

Tearpma deattuheapmi

Ohcanoperáhtor ^ bajida ohcansáni deaddoárvvu jearahallamis.

Ovdamearkkas ohcansáni Koivisto deaddoárvu lea bajiduvvon:

economics Koivisto^5

Kyrillalaš materiála ohcan

Mot kyrillalaš mearkkat sáhttet ohccojuvvot?

Kyrillalaš materiála lea furkejuvvon diehtovuđđui kyrillalaš mearkkaid geavahemiin. Boares ortografiija ja giellaoahppahámit leat seailluhuvvon.

Kyrillalaš ohcamis sáhtát geavahit Windowsa kyrillalaš dáláruošša-, ukraina-, vilgesruošša-, makedonia-, bulgaria- ja serbiagiela mearkaválljahumiid.

Kyrillalaš ohcansánis ovttaskas mearka sáhttá buhttejuvvot guvttiin proseantamearkkain (%%).

Gokčevaččamus ohcanbohtosa oažžu translittererejuvvon ohcamiin.

Ohcan translittererema mielde

Ohcan dahkkojuvvo dábálaš latiinnalaš boallobeavddi geavahemiin. Ovtta kyrillalaš mearkka vástida okta latiinnalaš alfabehtaid mearka. Translittereren lea ISO 9-standárdda mieldásaš, muhto diakrihtat (jietnamearkkat) eai dárbbaš geavahuvvot.

Spiehkastagat álbmotlaš translittereremiin:

е = e Ельцин = El'cin
ж = z жизнь = zizn'
з = z Заварзин = Zavarzin
й = j Толстой = Tolstoj
х = h Хармс = Harms
ц = c Цветаева = Cvetaeva
ч = c Чехов = Cehov
ш = s Шолохов = Solohov
щ = s Щедрин = Sedrin
ъ = " объект = ob ekt (ohcamis " ferte buhttejuvvot gaskačaskimiin!)
ы = y Лыков = Lykov
ь = ' Гоголь = Gogol' tai Gogol
ю = u юность = unost' tai unost
я =a Яков = Akov
њ = n Његош = Negos
љ = l љубав = lubav
ђ = d Ђинђић = Dindic
ћ = c ћуприја = cuprija
џ = d Караџић = Karadic
Ѣ = e мѢра = mera
Ѳ = f Ѳетъ = Fet"
ѵ = i Сѵнодъ = Sinod"